maanantai 1. elokuuta 2011

Siitä se ajatus sitten lähti...


Kesällä (2011) olimme lasten kanssa vierailulla ystäväni luona. Hän asuu maalla, pellon laidalla. Illalla olimme kävelyllä ja näimme ihanan auringonkukkapellon. Ja siitä se ajatus sitten lähti! Aikaisemmin päivällä olin saanut ystävältäni tummansinisen Marimekon paidan (takin?) tuhottavaksi ompeluksiini. Auringonkukat nähdessäni tiesin, että sininen mekko saa koristeekseen ison auringonkukan.





Mekon kaavana on Hannah. Etukappaleen tein kahdesta osasta, että sain käytettyä myös paidan sivusaumoissa valmiina olleet taskut. Keltaisten kankaiden löytäminen olikin sitten työn takana. Lopulta sain anopiltani vanhan tyynyliinan, josta tein kukan terälehdet. (Terälehdet ovat siis "irrallaan".)  Hihojen ihana, keltainen kangas on vanhasta lakanasta kotoani. 






 Kukan keskustaan etsin ensin sopivaa ruskeaa kangasta, mutta en löytänyt mieleistäni. Sitten olisin halunnut laittaa siihen mummoni virkkaaman pitsiliinan. Yritin värjätä kellertävää liinaa ruskeaksi, mutta... Siitä tuli myrkynvihreä! Päädyin siis virkkaamaan keskustan itse.




 Takahelmaan ompelin piristykseksi pari kankaasta leikattua kukkasta. (Samainen kangas, jota käytin Pirpanan ekassa mekossa.)
(Keltainen on kuvissa harmittavan hailakka. Oikeasti kukka on siis sellainen lämpimänkeltainen...)



Ja koska sinistä kangasta jäi vielä yli, päätin tehdä lopusta kankaasta meidän Jässikälle paidan.

 

Käytin tässäkin hyväksi mahdollisimman paljon vanhassa paidassa olleita tikkauksia. Nappilista (vai mikä tuo nyt on...) on vanha, siihen vain lisäsin väliin napin (ja napinläven) tai pari. Rintataskukin oli valmiiksi tehty, siirsin sen vain paikalleen ja lisäsin läpän ja napin. En enää muista, mitä kaavaa käytin, mutta sovelsin sitä kyllä rankalla kädellä. Tämä oli siis ensimmäinen tekemäni kauluspaita.

Vielä yhteiskuva :)


perjantai 15. heinäkuuta 2011

Hatuttaa ;)

Kesällä 2011 tein jokusen hatun. Tässäpä on nyt koottuna ommeltuja ja virkattuja hattuja.




Tämä oli ensimmäinen tekemäni lippis. Kaava on Ottobre-lehden (3/2010) Coconat. Kangas on Ikeasta. Olin sen joskus ostanut lastenhuoneen tyynyjä varten ja ajattelin, että tällä kankaalla lippiksen tekoa on hyvä harjoitella. Tämä harjoituskappale onnistui kuitenkin sen verran hyvin, että lippis pääsi ihan käyttöönkin. Ja samalla kaavalla alkoi syntyä lisää lätsiä!



Nämä lippikset tein myös meidän Jässikälle. Sienilippikseen kokeilin tehdä vähän isomman lipan. Kankaat on tilattu Iinulta. Autolippiksiä taisin tehdä pari myös ystävien pojille.



 Tällaisen Hello Kitty -lippiksen (kangas Jyskistä) tein ystäväni tytölle. Ja pitihän samanlainen sitten tehdä isosiskollekin, joka epätoivoisesti yritti pitää pikkusiskonsa lippistä, vaikka se olikin hänelle liian pieni...





Tämä lippis on mielestäni niin hieno, että siitä piti oikein ottaa kuvat eestä ja takaa, istuu ja makaa... :) Lippis meni erään ystäväni pojalle. Ihana kangas oli ystäväni oma. Tästä tuli todella värikäs ja kesäinen!

Ja tulipa kokeiltua myös toista hattukaavaa. Tämä on Ottobren (3/2010 tämäkin) Sunny Fields -lierikko. Tätä ei ole käytetty ollenkaan, koska kesällä tämä oli Pirpanalle liian iso. 


Täytyy myöntää, että vuorin kanssa kävi sellainen moka, että se on hieman pieni, joten hattu ei istu päähän kovin hyvin... Täytyy varmaan yrittää uudestaan ensi kesänä, toivottavasti paremmalla menestyksellä.

Ja sitten vielä yksi erilainen ommeltu hattu.


Kaava on taas Ottobresta (nyt 3/2011), malli Fisherman's lierihattu. Tässä oli kokoja tosi suureksi asti, joten tämän teinkin vaarille synttärilahjaksi! Vaari taisi pitää hatusta tosi paljon ja käyttääkin sitä ahkerasti.

Lopuksi vielä pari virkattua hatuntapaista, jotka tein Pirpanalle.






Näihin hattuihin otin vähän mallia todella vanhasta lastenvaatelehdestä. Samalla ohjeella äitini on virkannut minulle joskus pari hattua. Muistan, että hoitopaikan naapurin pojat kiusasivat minua hatun takia... Toivottavasti meidän Pirpanaa ei kiusata, koska hänellä on tällainen hattu... ;)

tiistai 15. helmikuuta 2011

Pirpanalle mekko - ja sitten se oli menoa!

Kun Pirpana syntyi, päätin ommella hänelle mekon. Aikaisemmin yhteistyöni ompelukoneen kanssa oli ollut todella harvinaista ja hyvinkin takkuista. Metsästin kuitenkin kirjastosta kaavalehden (Ottobre 1/2007, mekon nimeä en muista) ja aloitin hommat. En ollut ikinä aikaisemmin piirtänyt kaavoja tai ommellut kokonaista vaatetta, mutta tällaisen mekon sain aikaiseksi:






Pieni askel ompelumaailmalle, mutta suuri minulle! Ja tästä se sitten lähti! Innostuin ompelusta oikein toden teolla. Kun kerran olin onnistunut sisäistämään tämän mekon ompelun, piti minun tehdä samalla kaavalla vielä toinenkin mekko. Siinä mekossa Pirpana söpöili sitten ristiäisissä. :)




Ja pitihän mekon kanssa olla sopiva tuttiketju! Tämäkin oli ihan ensimmäinen laatuaan.