lauantai 31. maaliskuuta 2012

Pipoja pakkasiin ( koska kevät jäi kuppaamaan!)

Kovin tuottelias en ole viime päivinä ollut, mutta sainpas ommeltua muutaman pipon.



Kruunuapplikointipipo menee eräälle pienelle prinsessalle. Vastalahjaksi saamme villasukat. :)
Pienimmän pipon taidan lähettää synttärilahjaksi tuonne eteläisempään Suomeen. 
Perhospipon tein meidän omalle Pirpanalle.

Ja tässä se nyt on vielä lähikuvassa, ensimmäinen tekemäni velouripipo! Se on ihana! (Mun mielestä ainakin.) Pehmeä, pirteä, mukava.



Pinkin velourin sain ystävältäni ja applikoinnin velourit löytyivät tilkkulaatikosta. Pipon kääntöpuoli on trikoota. Vaaleanpunainen perhonen jäi ilman koristetikkauksia kahdesta syystä: a) lanka oli ihan lopussa ja b) en uskaltanut tehdä niitä noin pieneen juttuun. Violetin perhosen koristetikkaukset onnistuivat minun mittapuuni mukaan oikein hyvin (kun ottaa vielä huomioon, että tikkailen ihan tavallisella paininjalalla, jolla näkyväisyys on vähän niin ja näin).





 Pipot ovat käännettäviä. Kääntöaukon kohdalle ompelin vielä tuollaiset pienet nauhanpätkät yksityiskohdiksi. Tilasin nauhoja (Hanhelista) alkuvuodesta hirmuisen kasan. Kaikki trikoot on tilattu Michas Stoffeckelta Saksasta kimppatilauksena. 

Jokunen pipo olisi vielä tarkoitus tehdä, vaikka mieli jo halajaisi lippisten pariin. Tule jo kevät!


perjantai 30. maaliskuuta 2012

Peittoja, tyynyjä ja pehmoisia kamuja


Tässäpä koottuna erilaisia juttuja, joita olen pitkän ajan kuluessa saanut väkerrettyä. Tämä ensimmäinen peitto oli sellainen, jota aloitin jo ennen kuin Jässikästä oli mitään tietoa. Ajattelin tuhota langanpätkiä ja koota tilkuista sitten tyynynpäällisen tai torkkupeiton. Mutta tilkkukasa päätyikin sitten mukavampaan käyttöön, kun sain koota siitä vaunupeiton ensimmäiselle lapsellemme.  (Tehty siis vuonna 2008.)



Tässä kuvassa myös nuttu, myssy ja sukat, jotka pikkuiselle neuloin raskausaikana.



Peitto on siis virkattu ihan tavallisista isoäidinneliöistä. Takapuolella on vuorena fleece, jonka anoppi ystävällisesti ompeli kiinni. Koko peiton ympärille virkkasin vielä nirkkoreunuksen.

Myöhemmin isoäidinneliöitä tuli virkkailtua aika paljon lisää. Äitini kanssa teimme yhteisprojektin, ja virkkasimme 2011 yhdessä tilkut Pirpanan ja Jässikän päiväpeittoihin. Minä sitten virkkailin kaikki tilkut yhteen ja anoppi valjastettiin taas vuorittamaan peitot.

Tämä Pirpanan peitto on virkattu Novitan Kukkaketo (ruusu?) -langasta. Takapuolella on vihreä fleece. Reunuksena taas nirkkoja.


Jässikän peitto on myös Novitan kukkaketo -langoista tehty. Tässä on käytetty kahta eri lankaa. Toinen oli sinikello, ja toisen nimeä en muista... Sellainen vihreänkirjava lanka siitä samasta sarjasta kuitenkin. 

Viimeinen peitto on kevätversio vaunupeitosta. Sen olen tehnyt keväällä 2009. 


Tässä olen käyttänyt virkatessa jääpuikkotekniikkaa. Helppo tekniikka, mutta sillä tulee ihan hauskannäköistä jälkeä!

Sitten peitoista tyynyihin.
Synttärilahjoiksi sisaruksille tein (myös vuonna 2011) tällaiset tyynyt. 



Näiden tilkkujen malli on vanhasta lehdestä, Vauvan parhaat vaatteet 1977. Tällä samalla ohjeella äitini virkkasi minulle aikoinaan vaunupeiton. Toinen puoli on tehty niin, että tilkun ympärille on vain virkattu pylväskerroksia.


Nämä tyynyt ompelin, ja onpa näissä aivan ensimmäisiä applikointiyrityksiänikin. Applikoinnit on tehty fleecestä. Toisen auton pyörät olen virkannut, toiset on tehty vanhoista napeista.



Toiset puolet on tehty tilkuista.

Ja vielä virkattu tyyny. Nämä tilkut ovat afrikkalaisia kukkia. Tämän ohjeen taisin bongata RuttuNutun blogin kautta (muistankohan nyt oikein?. Nämä ovat tosi nättejä, mutta päättely ja yhditäminen tuottivat aika paljon aikaa ja vaivaa.

 

Kuvissa siis saman tyynyn molemmat puolet. Reunoihin yritin soveltaa tilkun ohjetta pienempiin tilkkuihin niin, että sain tehtyä pyöreän tyynyn. Ihan kivahan tästä tuli, mutta nyt se on jo joutunut kaapin perille, vaikka se hetken käytössä olikin. Ei vaan oikein sovi väreihin. (Näillä väreillä oli vain pakko päästä tekemään, kun olivat niin ihanat.)

Ja viimeiset tyynyt tällä erää:



Nämä tyynyt tein kaverille. Molemmat tähtityynyt ovat siis samanlaisia. Tähti on applikoitu velourista. Pöllötyyny on tehty vanhasta, huovutetusta villapaidasta. Siivissä, jaloissa ja applikoinneissa on käytetty fleeceä ja velouria. Tämä pöllö meni samaan osoitteeseen tyynyjen kanssa. Se on aikaisemman Iso Herra Huun pikkuveli.



Tämän Iso Herra Huu -pöllön tein Jässikälle 1-vuotissynttärilahjaksi, koska poitsu oli silloin niin innoissaan kaikista pöllöjutuista. Tässä pöllössä on myös minun ihan ensimmäinen applikointini! Ihan hauska ilmestyshän tämä on. :)

Sitten vielä pari lelua.

  
Tämä käärme on tehty virkkaamalla. Ihan ala-aste-kässää joo, mutta helppoa tekemistä ja hyvä tapa tuhlata langanjämiä. On tämäkin aika hyvin leikkeihin kelpuutettu, vaikka se alussa hieman kauhistusta aiheuttikin...

Ja vielä lopuksi meidän kaurakurnuttaja:


Tämä on ommeltu Ottobren sivuilla olevalla kaavalla. Silmiä en applikoinut, vaan virkkasin vain rinkulat. Sisällä on kauranjyviä, joita kävimme hakemassa paikalliselta tilalta. Alunperin tästä piti tulla sellainen kylmäkaveri, joka pidetään pakkasessa ja otetaan sitten kolhun sattuessa pakastevihannespussin sijasta kuhmua lievittämään. Mutta eihän Jässikkä antanut tämän kohmettua kylmässä, vaan kurnuttaja jäi leikkikaveriksi. Kovasti tätä on heitelty. Joskus sammakko on myös lämmitetty mikrossa ja sitten sillä on lämmitetty käsiä ulkoilun jälkeen.


tiistai 27. maaliskuuta 2012

"Tsuka-tsuu-tsuu!" ja vihainen tipu

Viime yönä tehtailin teepparia. Lähdimme äkkihälytyksellä kyläilemään paikkaan, jossa oli aivan tuore synttärisankari. Sain udeltua, että sankarin hittijuttu tällä hetkellä on juna. Siltä pohjalta lähdin sitten suunnittelemaan paitaa. Koko myöhäisilta ja vähän yötäkin siinä meni, mutta tällainen siitä t-paidasta sitten tuli:



Nyt täytyy sen verran itseään pönkittää, että tähän olen kyllä tosi tyytyväinen! Yhdistelmästä tuli tosi reipas ja pirteä. Musta-valkoraidallinen kangas on Hannan Kankaasta, punaraidallinen Kontin palalaarista lähes ilmaiseksi ostettu ja pallokangas anopilta saatu palanen. Applikaatio on tehty velourtilkuista.



Juu, juu, olishan sen pyörän keskustan voinut keskellekin laittaa ja tikkaus on välillä vähän haparoivaa, mutta enpä anna sen häiritä! (Aika ja kärsivällisyys ei nyt riittänyt kerros kerrallaan silittelyyn, joten palaset vähän liikkuivat prosessin aikana...)Kuva on muokattu eräästä nettikuvasta. Synttärisankari täytti siis kolme vuotta, siksi veturissa tuo kolmonen. Taisi lahjan saajakin olla ihan tyytyväinen tuotokseen.


Vähän aikaisemmin tein, myös synttärilahjaksi, Angry Birds -teepparin. Meillä eivät nämä lintuset vielä oikein uppoa, siksi tämä olikin ensimmäinen tekemäni Angry Birds -juttu, mutta lahjan saaja on jo ihan fani.





Ruskea kangas on paikallisesta ostettua, resori ja pilvikangas (feikkipilveä, on, on ;) ) Kestovaippakaupasta. Applikointi on tehty tässäkin kokonaan velourtilkuista.
Tuota toista hihaa pähkäilin pitkään. Ensin meinasin tehdä näin, että vain tämä yksi hiha on pilveä. Sitten jo luovuin ajatuksesta, koska ruskean sävy ei ollut ihan sama. Mutta kuinkas tässä sitten näin kuitenkin kävi...? No, pihtaillessani kangasta, leikkasin hihapalat erikseen, ja vaikka kuinka oikein ajattelin ja pähkäilin että meneehän tämä nyt oikein, onnistuin leikkaamaan kaksi saman puolen hihaa! Sen jälkeen päätin, että uutta ruskeaa hihaa en enää leikkaa! Laitan siihen kuitenkin pilvihihan. Mielestäni se olikin lopulta oikein hyvä ratkaisu! Tuo vähän raikkautta tähän paitaan.




Vihainen tipu lähikuvassa. Mustalla rajauksien tekeminen on minulle vielä aika haastavaa. Virheet näkyvät tässä niin selvästi. Mutta tärkeintä kai on, että paita kelpasi synttärisankarille. Oikein oli pitänyt illalla neuvotella, että sen sai yöksi vaihdettua yökkäriin. ;)


lauantai 24. maaliskuuta 2012

Sorminukkeja

Esitelläänpä nyt vähän vanhoja juttuja, joita on vaikea sijoittaa tuonne aikajanalle, koska olen tehnyt näitä niin pitkän ajan kuluessa.

Olen virkkaillut välillä sorminukkeja. Näihin saa käytettyä hyvin lankojen jämiä ja ne valmistuvat melko nopeasti - ainakin, jos ei oteta lukuun pienien osien pipertämistä kiinni...
Mitään mallia minulla ei näihin ole, vaan nämä ovat tosiaan ihan NuppuNeulan design-työtä. :) Nyt kun katselen ensimmäisiä tekeleitä, mietin pakostikin, että olisi tämän ja tämän hieman paremminkin voinut tehdä. Hauskoja nämä kuitenkin mielestäni ovat. Saanen siis esitellä:


Kana, joka halusikin olla kukko, Heppa Iha-haa, Mansikki-lehmä ja Possunen

Lehmä ja possu olivat ihan ensimmäisten tekemieni sorminukkejen joukossa. Ne ovatkin aika laiheliineja. Näille muille on käynyt vähitellen niin kuin tekijälleen; ajan myötä ovat alkaneet pulskistua... ;)



Hiirulainen, Koiruus, Pupunen, Sakke Sammakko ja Kisuli
(Anteeksi hämärä kuva. Kunhan koiruus löytyisi, voisin ottaa uuden, paremman kuvan.)




Herra Harakkainen, Kettu Repolainen ja Herra Huu

Harakkainen on lähtenyt muille maille, mutta nämä kaksi muuta ovat meidän suosikkeja (Kettu Jässikän ja pöllö äidin).



Neiti Perhonen, Late Lammas ja Otso Karhunen

Perhonen näyttää mielestäni hieman likinäköiseltä ;). Olen virkannut toisen perhosen (ja kukan) eräälle neidille synttärilahjaksi, mutta niistä en muistanut ottaa kuvaa. Latekin on ihan onnistunut versio, siitä tykkään melkein yhtä paljon kuin pöllöstä.




Leena Leppis Kerttunen ja Simo Siili

Nämä kaksi ovat siis viimeisimmät tekemäni sorminuket. Leppiksen ulkokuori on tehty ompelemalla mustasta ja punaisesta velourista. Pilkut on applikoitu velourista. Sisällä on sormelle virkattu "tuppi" ja täytteenä vähän vanua. Leenasta tulikin aika tuhti tapaus. :)  
Siilin piikit on tehty virkkaamalla pyöreä ympyrä pörrölangasta. Näihin sorminukkeihin tein silmät, nenät ja suut Sock Stop -aineella, joka on tarkoitettu liukuesteeksi sukkiin.

Löytyikö oma suosikki? 

Tekolistalla olisi ainakin orava, ampiainen, tipu, hirvi ja kala. Mitähän vielä keksisi? (Ja sitten jos laajennan viidakon puolelle, alkaakin to-do-lista olla melkoinen: leijona, tiikeri, apina, norsu, seepra jne.) Virkkaaminen on vain nyt jäänyt vähän vähemmälle, koska ompelu on vienyt niin mennessään.

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Tunnustus ja omia tunnustuksia



Tattadadaadadaa! NuppuNeulalle on myönnetty:




Kiitos!
1.Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän awardin.

Tarumaista -blogin Taru lahjoitti minulle tämän ihan ensimmäisen tunnustukseni!
Muoks. Myös Mama Moon Kuun poika -blogista antoi minulle tämän tunnustuksen myöhemmin.
Muoks. muoks. Susia ja Helmiä Vilperi-blogista lähetti myös tämän minulle. 


2.Kirjoita seitsemän random faktaa itsestäsi.


- En osaa tällä hetkellä sanoa yhtään väriä, josta en (edes jossain määrin) pitäisi. Tämä aiheuttaa sen, että kankaiden ostelu meinaa ryöstäytyä käsistä, koska kaikki värit ja kankaat ovat niin ihania.


- Tykkään suklaasta. Siis tykkään tosi paljon suklaasta.


- Olen allerginen salmiakille ja lakritsille. (Joo, kyllä tämä on ihan mahdollista.)

- Laitan kahviin melkein yhtä paljon maitoa kuin kahvia. Ja sokeria laitan kans. Mutta en yhtä paljon. ;)

- Ompelu on suht tuore harrastus, mutta olen hurahtanut siihen ihan kunnolla. Ja niin se aika rientää (yölläkin) ompelukoneen ääressä, kun on hauskaa...

- Olen ihan noviisi blogimaailmassa ja täystumpelo tietokoneen kanssa.

- Minulla on ihania ystäviä. :)


3. Lahjoita tämä sama award 10 parhaalle blogille/bloggaajalle


On vaikea valita 10 parasta, koska koko blogimaailma on minulle niin uusi. Tässä kuitenkin 10 kivaa blogia, joita olen jo vähän seuraillut, aiemmin ihan vaan taustalla, ja nyt sitten jo ihan virallisesti lukijana.




keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Pack 'n seat?

Olemme pian menossa kyläilemään ja halusin keksiä viemisiksi jotain mukavaa. Mutta mitä viedä paikkaan, jossa emäntä ompelee myös? Sitten luulin keksiväni omaperäisen idean. Tarvikkeita ostaessani kuitenkin kuulin, että tällainen oli hiljattain eräässä käsityölehdessäkin. Ja minä kun piirsin itse kaavat ja kaikkea... No... kiva tästä minun mielestäni kuitenkin tuli!









Tämä on siis matkasyöttötuoli Sack 'n seat -tyyliin, tosin ilman sitä säkkiä! ;) Räiskyvä retrokangas on joskus ollut meillä kotona verhoina. Kiinnitysnauhat ompelin mustasta puuvillakankaasta, koska kangaskaupassa ei ollut sopivaa nauhaa valmiina. Alemmassa kiinnitysnauhassa on tarranauhaa, ylemmässä klipsi. Tämä ratkaisu johtui ihan taas valikoiman suppeudesta, mutta oikeastaan tuo tarranauha olikin hyvä juttu, koska sillä systeemin saa näin napakaksi paketiksi. Olisiko tämä sitten Pack 'n seat?




Tätä tekelettä piti tietenkin hieman testata, ennen kuin sen voi viedä tuliaisiksi. Tässä Pirpana koeistumassa viritelmää! 



 



















 Tähän vanhaan pinnatuoliin tämä istui oikein hyvin, mutta keittiössä oleviin tuoleihin selkäosa jäi ehkä hieman lyhyeksi. En tiedä, kuinka pitävä ja pätevä tämä on pikkuista pitämään paikallaan, mutta eiköhän tästä jotain apua kuitenkin ole!

sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Onnenapiloita

Sain ystävältä hienoa, vanhaa Tampellan kangasta, Onnenapilaa, josta lupasin ommella eräälle tyttöselle synttärilahjaksi mekon. Melko kauan katselin ja pyörittelin kangasta ja mietin, millaisen mekon oikein tekisin. Lopulta idea alkoi muotoutua ja tällainen siitä sitten syntyi:







Taskut kanttasin valkoisella vinonauhalla. Mielestäni ne piristävät mekkoa kivasti. :) Punaiset napit ovat mummiltani perittyjä. Yläosaan virkkasin vielä pari pientä kukkasta, mummin langoista nekin. 



Nyt vain peukut pystyyn, että mekko on sopiva ja miellyttää synttärisankaria!

torstai 1. maaliskuuta 2012

"Brum Brum!" pörisi sydänauto

Kauan keräsin rohkeutta, mutta viimein uskalsin tehdä vetoketjullisen vaatteen! Tässä hupparissa meni melkein kaikki mahdollinen pieleen. Purin luultavasti jokaisen sauman vähintään kertaalleen. Kaavana on  Brum Brum (Ottobre 1/2012), jota hitusen muokkasin. Ihana sydänautovelouri on tullut Ikasyrin salaisesta paketista, ruskea velouri on Hannan kankaasta ja pilvet Kestovaippakaupasta.




Huppari on poitsun mielestä tosi hyvä; onhan siinä autoja, huppu ja taskut!

Hupparille syntyi kaveriksi teeppari ja housut. T-paita on muokattu lyhythihaiseksi vakiokaavastani Night Owlista (Ottobre 6/2009) ja housut on tehty Saimi-kaavalla (Ottobre 1/2009) hieman muokaten. 





Tykkään autoteepparista tosi paljon. Applikoinnin auto on luonnollisesti apinoitu tuosta Sydänauto-kankaasta. Trikoot olen ostanut paikallisista kangaskaupoista ja ihana raitaresori on Fabriinasta. Mielestäni resorit ovat tosi raikkaat ja kerrankin onnistuin myös resorien laittamisessa! Harmi vain, että paidan koko on justeikämelkein, kasvunvaraa ei siis oikein ole. Housujen polvipaikat ovat ihan tarpeen 3-vuotiaallekin, kun autojen kanssa ajelee pitkin lattioita. :)




Ja tässä vielä koko setti.