keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Settiin täydennystä





Marraskuussa tein pojalle paidan merirosvokankaasta (täällä postaus). Olen jotenkin laiska tekemään alaosia, ja tämäkin paita jäi odottelemaan housuja.  Sain teiltä lukijoilta hyviä vinkkejä alaosaan, ja tällainen idea siellä taisi olla myös. Kiitos vain vinkistä. :)
 





Paita on jo hieman nuhjaantunut. Kuvaankin sen ryöstin suoraan käytöstä. :)






Housut on tehty taas Saimien (Ottobre 1/2009) pohjalta. Muutin ne sivusaumallisiksi, että sain lisättyä taskun. Lahkeita taisin myös hitusen alhaalta leventää. Ruskea joustis on Hannan Kankaalta, samoin kaiketi resorikin. Raitakangas on ystävältä saatu pala Znokin kangasta.

Tein nyt tarkoituksella niin neutraalin kangasvalinnan taskuun, että housuja olisi helpompi yhdistellä eri vaatteiden kanssa.
Aika hyvin ne mielestäni sopivat myös esimerkiksi tämän aiemmin ompelemani kuumailmapallopaidan kanssa. 







Ja psssst. Tasaluvut kolkuttelevat jo...! Jokohan kohta päästäisiin arpomaan? ;)
Aurinkoista kevätpäivää kaikille!   


 

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Mun oma Peittotakki




"Äiti! Miten sä tollasen teit? Toi näyttää ihan hölmöltä! Miks sä teit peitosta takin?"
"Äiti, oot höpsö!"
 
Tällaisen ensireaktion sain Jässikältä ja Pirpanalta.
Olkoon tämä siis Peittotakki. Mun oma Peittotakki.
 
 
 
 
 



Piirsin kaavat huppariin ja tein aika optimistisen valinnan kaavan koon suhteen. 
Ehkä, tai ainakin toivottavasti, tämä on lähempänä kesää vähän sopivampi. ;)



 



Kaava on Saturday Chilling (Ottobre 5/2011).  Kaavaan en juurikaan tehnyt muutoksia, piirsin vain alavarat vetskarille. Helmaan tein resorikaitaleella kujan nyöriä varten. Leikitäänkö, että se oli tarkoituskin, että se ei suinkaan johtunut liian pienestä kääntövarasta...? ;)
Tässä vielä peittotakki takaa:





Kokonaisuudessaan olen melko tyytyväinen ruutujen kohdistukseen. Se ei muuten olekaan näiden Liandlon kankaiden kanssa ihan itsestäänselvyys. Mutta muuten olen aivan rakastunut tähän kankaaseen. Tämän värit ovat niin <3. Ystäväni toi kankaan minulle Ottobren myymälästä Rovaniemeltä. Hupun ja taskujen raitakangas on saksittu kirpparilta ostetusta Marimekon paidasta. Resorin alkuperää en muista, nyöri on äiskän kätköistä ja vetskari Karnaluksilta.
 
 
 
 

Vetskarin ompelu sujui epäilyksistäni huolimatta hyvin, voisipa sanoa suorastaan loistavasti. Hupun kanttauksen kanssa pähkäilin kauan. Halusin pääntien sauman piiloon ja kanttauksen nätisti. Lopulta onnistuinkin hommassa ihan kohtuullisesti. :)
 
 
 
 

Taskujen kanttaus ja kaksoistikkauskin näyttää ihan nätiltä. Taskunsuu näyttää pieneltä, mutta hyvin sinne käsi mahtuu.
 
 
Tämä huppari vei luvattoman paljon aikaa, mutta silti jäi fiilis, että haluan pian ommella lisää myös itselleni. Kaapissa odottelee ainakin pari herkullista neulosta. :)
 
 
 

perjantai 22. helmikuuta 2013

Pehmoisia kirahviunia, vol. 2




"Äiti, sanotaanko kaikilla kielillä?" Ja sitten toivotellaan hyvää yötä, kauniita unia ja nuku hyvin englanniksi, saksaksi ja suomeksi. Varmaan pitäisi jo laajentaa kielivalikoimaakin.
Ensi yönä Jässikkä pääseekin sitten nukkumaan uudessa yökkärissä. Pirpana sai oman kirahviyökkärinsä jo aiemmin (kurkkaa täältä), ja nyt oli poitsun vuoro.







Ikasyrin unelmanpehmeän kirahvikankaan ostin Kangashamstereitten kautta. Raitaresori on aikoinaan ostettu Fabriinasta tai Hanhelista ja tähtikangas on Saksasta Miksun ylläripaketista.









Yökkäri on tehty vanhoilla kunnon luottokaavoilla: 
paita More Gray (Ottobre 4/2011) ja 
housut Saimit (Ottobre 1/2009).

 Tuo kirahvikangas on niiiiin ihanan pehmeää, että tekisi kovasti mieli hankkia kangasta omaakin yökkäriä varten. Jos tätä olisi pinkkinä tai harmaana, olisin tilannut jo aikoja sitten. :D

ps. Blogilla on kohta 1-vuotissynttärit ja 200 lukijaakin on jo melkein koossa. Jotain synttärijuttua voisi sitten varmaan kehitellä...? ;)


keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Pikatuunaus: lääkärille takki




Aiemmin talvella Jässikkä ilmoitti aamupalapöydässä, että hän haluaisi nimipäivälahjaksi lääkärintakin. Voisinko tehdä sellaisen? Jässikkä muistutti, että synttäritkin ovat parin päivän päästä, ja hän on toivonut lääkärinlaukkua. Ja pitäähän lääkärillä olla valkoinen takki.
 
 
 
 
 

Äitihän ompeli. Tai oikeastaan äiti vain tuunasi. 
Hain kirpparikasasta isin vanhan kauluspaidan, joka koki pienen muodonmuutoksen.
 
 
 
 
 

(Tämä kuva on jälkikäteen otettu, joten vasemmalla puolella oleva paita on vielä isillä käytössä, mutta tästä saa vähän osviittaa, millainen muutos paidalle tapahtui.)
Paitaa on siis kavennettu reilulla kädellä ja hihat on leikattu ja ommeltu uusiksi. Pituudelle ja kaulukselle en muistaakseni tehnyt mitään.
 
 
 
 
 
Toisen hihan onnistuin laittamaan jotenkin väärinpäin, mutta eipä se tahtia haittaa.
Rintataskuun ompelin trikoosta punaisen ristin koristeeksi.
 
 
Käyttöönkin takki on jo monesti päässyt. 
 
 
 
 
 
 
 
 
Aika pätevännäköinen tohtori, eikös? ;)
 
 
Roolivaatteita pitäisi kehitellä vähän lisääkin. Mitäs rooliasuja teillä on käytössä? Vinkkejä otetaan vastaan. :)
 

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Varjotalkoilla nuppupeittoja




Lahden Ompeluelämää -ryhmäläisten kanssa olemme ommelleet nuppupeittoja 
Päijät-Hämeen keskussairaalan keskosille. Tänään olisi ollut ompelutalkoot, mutta minä en päässyt paikalle. Sen sijaan varjotalkoilin kotona. Tämä päivä menikin siis ihan hyväntekeväisyyteen. ;) Nämä kaksi peittoa sain valmiiksi:










Molempien peittojen sisällä on fleeceä, jota olemme saaneet lahjoituksena
 Kangaskauppa Wexleriltä. Myös toisen peiton taustakankaana oleva iiiihana pöllöflanelli on Wexlerin lahjoittama. Vaaleansininen flanelli on vanhempieni kaapista löytynyttä, minulle aikoinaan lakanaksi ostettua kangasta.

Tähän tilkkupeittoon olen melkoisen tyytyväinen. Kankaat ovat kaapista ja tilkkulaatikosta, retroja ja uusia. En ole ennen kokeillut tällaista tilkkutekniikkaa, mutta ihan hyvinhän se onnistui! Neulanhaltijan blogista muistelen joskus nähneeni ohjeen pikakolmioista. Niitä tässä nyt yritin väsätä. En tiedä, menikö homma kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, mutta lopputulos ainakin näyttää kivalta. :) 





Toisessa peitossa tilkut ovat paitakangastilkkuja, joita koululle oli annettu Jousipaidalta lahjoituksena iso säkillinen. Minäkin sain ottaa tähän hyvään tarkoitukseen säkistä tilkkuja.
Tilkut ovat todella ohuita, joten tilkkupäällisen ja fleecen välissä on myös valkoinen lakanakangas. Hieman saumat vetelevät ja menevät vinksinvonksin, mutta aika suloinen tämäkin silti on.
Nämä peitot pääsevät siis myöhemmin lämmittään Päksin pikkuisia.


Vaikka päivän saldo olikin vain kaksi peittoa, sain niiden lisäksi hieman jo leikeltyä tilkkuja uusia nuppupeittoja varten. :)



lauantai 16. helmikuuta 2013

Tenaville tiipii



Tämä ompelus olisi tietysti voinut odottaa kesäänkin, mutta voihan tätä sisälläkin käyttää.
Ompelin lapsille leikkipaikaksi tiipiin. Ohjeen bongasin pitkän aikaa sitten Kotivinkistä (täältä). Pitkän aikaa pyörittelin eri kangasvaihtoehtoja, ja tällaiseen lopputulokseen sitten päädyin:
 
 
 
 
 
Mutkia oli matkassa... monta. 
Ensin ostin kepeiksi harjanvarret, mutta ne olivat liian lyhyet. 
Sanomalehdelle piirtämässäni kaavassa oli jonkin verran heittoa.
Lisäksi näin ison kangasmäärän ompelu ompelukoneella ja ahtaalla ompelupöydällä ei ollutkaan ihan helppoa. Ja viimeinen vaikeus tuli keppien sitomisen kanssa. En tainnut saada niitä kovin hyvin, koska tiipii ei ole symmetrinen...
Mutta vaikeuksista huolimatta olen ihan tyytyväinen, että tämä tuli tehtyä.
 
 
Tässä vielä tiipii muilta sivuilta: 
  









Oviaukon sydänkangas on Finlaysonilta.
Vihreä kangas on vanha verho lapsuudenkodista ja
keltainen raitakangas on kirpparilta ostettua vanhaa Tampellaa.
Vaaleanpunainen kukkakankaan pilkoin lapsuuden vanhasta lakanasta.
Turkoosi kukkakangasta on kirpparilta löydettyä vanhaa lakanaa.
Valkoinen vuorikangas on peräisin häihin ommelluista pöytäliinoista.
Sisällä olevat peitot, tyynyt ja lelut olen myös joskus tehnyt.
 
 





Hetken mietin myös ikkuna-aukon tekemistä, mutta ajattelin sen olevan turhaa. (Vai olisiko sellainen ollut tosi kiva...? Vielähän sen sinne saisi... ;) )
Jospa tämä tiipii houkuttelisi Pirpanaa ja Jässikkää vähän vaikka välillä huilaamaan ja kenties nukkumaan jopa päikkärit...? :)



lauantai 9. helmikuuta 2013

Rokkiraitaa ja punaista pitsiä




Samalla väripaletilla mennään yhä. 
 Tällä kertaa Pirpanalle syntyi tunika, jossa on 
rokkiraitaa ja punaista pitsiä.
 
 



Pitkään pähkäilin, miten raitatunikaa piristäisin. Mietin punaista ja pinkkiä. Mietin taskuja ja kukkia, nauhoja ja nappeja. Lopulta ystäväni antoi loistavan vinkin: pitsiliina!
Säntäsin seuraavana päivänä kiertämään kylän kirpparit ja ostinkin kasan liinoja. Nämä kaksi punaista pitsiliinaa maksoivat yhteensä vaivaiset 30 senttiä!
 
 
 Tässä tunika etupuolelta.


 
 
 
Tunika on taas muokattu Papanan (Ottobre 4/2010) pohjalta. Raitojen kanssa kävin melkoisen sodan, jossa taisteltiin saksien, purkaen, ommellen, taas purkaen jne. Lopulta sain raidat melkein kohdilleen ja helmankin suoraksi. 
Raitakangas on Majapuun ihanaa joustofroteeta. Musta resori on Hannan Kankaasta. Niskassa pienenä yksityiskohtana nauhanpätkä helpottamaan pukemispähkäilyä.


Tältä tunika näyttää takaa (tosin olisihan tämäkin voinut olla etupuoli...):



 
 
Ompelin pitsiliinat käsin kiinni mekkoon. Molemmat pitsit jatkuvat sivusauman yli selkäpuolelle.
Aika isot liinathan nuo pieneen mekkoon ovat, mutta
voiko pitsiä ikinä olla liikaa?! ;)


 
 

Laiskuuttani jätin taas alaosan tekemättä. Kahdetkin omatekoiset mustat leggarit kaapista jo löytyy, joten niitä voi varmasti pitää tämän kanssa. Vai millaiset tämän kaveriksi kannattaisi vielä tehdä? :)
 
 
 

perjantai 1. helmikuuta 2013

Kuperkeikkaa!




Tämäkin idea oli hautunut päässäni jo pitkään. Viimein sain sen toteutettua.
 
 
 
 
 
 
 
Muru + Majapuu = <3 

Tässä sain yhdistettyä kahta ihanaa neulosta; Murun Pandaa ja Majapuun palloa. 
Sävy ei ole aivan täsmälleen sama, mutta mielestäni menee yksiin ihan mainiosti. Hupun raitakangas on Hannan Kankaan trikoota. Resori on myös Hannan Kankaalta. Kuperkeikka-panda sopii Pirpanalle kivasti, koska hän on innokas tekemään kuperkeikkoja. "Keikkaa, keikkaa!" (ja nyttemmin ihan "Kuperkeikkaa!") huutelee likka tuon tuostakin.

 
 
 
 
 
Hupparin kaava on kankaaseen sopivasti Panda (Ottobre  3/2012), jota olen pidentänyt ja leventänyt helmasta ja lisännyt taskut.


 






Niskaan muistin jopa lisätä ripustuslenkin.
 
 





Neppareita taistelin paikoilleen putkipihdeillä. 10 mm:n nepparit olivat hitusen liian isoja kantteihin nähden, mutta muuten homma onnistui melko hyvin.
 
 
 
 

Kokonaisuuteen olen oikein tyytyväinen. Tätähän voi pitää keväällä vaikka kissamekon kanssa..?  Ja valmiiksi leikottuna odottaa myös tunika, joka varmasti sopisi tämän alle myös. Sitä odotellessa siis. :)