sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Nostalginen paluu alkulähteille




Tällä viikolla haastoimme kanssaompelijoitamme erilaisilla haasteilla. 
Suvitus (Suvituksen upea Nostalgia-ompelus löytyy täältä) haastoi minut tekemään jotain
NOSTALGISTA.

 
 Aihe tuotti päänvaivaa, sillä vaihtoehtoisia lähestymistapoja oli mielessä välillä liiankin paljon.
Erityisesti minua houkuttivat kauniit, vanhat paperinuket ja niiden vaatteet. Olisi voinut yrittää ommella jonkun niistä vaatteista tai piirtää paperinukke ja vaatteet tyynyyn.
Jossain vaiheeessa mietin tekeväni Pirpanalle jonkin sellaisen vaatteen, jota olen itse pienenä pitänyt.
Nostalgista olisi ollut myös käyttää mummin vanhoja pitsejä tai lapsuudenkodin verhoja.
Tämä saattaa siis toimia inspiraationa vielä joskus myöhemminkin!


Nostalgia löytyi kuitenkin lopulta ompelu-urani alkulähteiltä:






Reilun kolme vuotta sitten, kun Pirpana oli syntynyt, päätin ommella hänelle mekon. Siihen asti ompelukokomukseni rajoittui rättikässän pakollisiin räpellyksiin. Housutkin vein lyhennettäväksi anopille. Verhojen ompelusta puhumattakaan.
Mutta niin vain minä ompelin neidille mekon. Ensin harjoitusversion, sitten tuon takimmaisen pilkkumekon. Postaus mekoista löytyy täältä.
Nostalgiaa on siis
ompelu-urani ensimmäinen käyttämäni kaava.










Kaava on Ottobre 1/2007 liivimekon kaava.
Ja nyt täytyy kyllä antaa respectiä entiselle minälleni!
Ensimmäiseksi ompelukseksi tuo mekko on ihan uskomaton saavutus.
Käytössäni oli silloin vain halpa marketti-Eva. Huolittelut on siis tehty siksakilla, samoin volankien ja frillojen reunat!






Tässä uudessa, pinkissä versiossa (kangas ostettu joskus Eurokankaan palalaarista) ompelussa on ollut käytössä saumuri ja parempi ompelukone. Reunat on tehty saumurilla rullapäärmeellä. Mutta silti tässä oli melkoinen urakka. Eikä minulla ollu tällä kertaa edes pikkuista tuhisijaa liinassa ompelun aikana niin kuin silloin ensimmäisellä kerralla.
Mallissa on myös pienet hiuslaskokset edessä. Ihmeen hyvin ne olivat onnistuneet ensimmäiselläkin kerralla.








 Ensimmäisessä versiossa oli kuitenkin napit vain valeessa,
 ja varsinainen kiinnitys tapahtui piilossa olevilla neppareilla.
Tällä kertaa ompelin ihan oikeat napinlävet. Se onkin asia, jota en tällä uudella koneellani ollut ennen saanut onnistumaan. Mutta nyt oli pakko opetella, sillä annoin itse Murun & murmelin Heidille haasteen ommella jotain, josssa pitää olla napinläpi (ja käytetty kangastussia, mutta sen jätin nyt itse sujuvasti tekemättä). YouTube-videon opastuksella opin kuin opinkin tekemään koneen automaattisella napinläpitoiminnolla nuo napinlävet! 


Tämä nostalginen mekko lähtee lahjaksi Jässikän muskarikaverin 
tuoreelle pikkusiskolle. Toivottavasti on mieleinen.



14 kommenttia:

  1. Rispectiä annan minäkin ! Hyvä sinä !
    Mekko on aivan ihana <3 Ja tarina sen takana myös :)
    Oli kyllä hauska nähdä, miten yhdestä sanasta saa monta eri versiota :)
    Mä pohdein omaa pehmokoiraani, Samppaa käyttäväni inspiraationa tai lapsuuden lempipelin hahmoa (Amigan James Pond codename Robocop vuodelta -91), että ihan eri tavalla ne ajatukset on meillä kulkenut :) Kiva jos haasteesta on inspiraatiota myöhemmäksikin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Oli tosiaan monipuolinen ja hyvä haaste!

      Poista
  2. Tosi ihanat mekot - niin uusi kuin vanhakin!

    VastaaPoista
  3. Oi ja Hui miten ihastuttavat mekot...olisipa joku jolle vielä ommella tuollaisia ihanuuksia. Nätti malli ja kaunis toteutus, Ei ihme,että olet kehittynyt mestariksi,kun ensimmäinen tuotos oli tuollainen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Onneksi näitä voi ommella lahjaksi, koska meilläkään ei tällaiselle enää käyttöä ole. :)

      Poista
  4. Upeat mekot,olet ollut taitava jo alkumetreillä! Hauska tarina mekkojen takana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, nyt tuli kommenttisi kahteen kertaan, mutta kiitos tästäkin. :)

      Poista
  5. Oi miten upeita mekkoja molemmat <3 sinä olet ollut taituri jo alkutaipaleella ;) luonnonlahjakkuus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sitkeydellä saa paljon aikaiseksi. :)

      Poista
  6. Kauniit mekot ja ihana tarina niiden takana! Tällaisia haasteompeluita on hauska seurata, kun kaikilla tulee niin erilaisia asioita mieleen samasta sanasta. Taidokkaasti valmistetut ovat molemmat mekot!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti. :) Tämä oli tosiaan hirmu hyvä haaste!

      Poista
  7. Kauniit ja niin siististi ommellut mekot olet tehnyt :) Niin ihanan väriset! Ensimmäinenkin mekkosi oli upea!

    VastaaPoista
  8. Kiitos. :) Nää pienet mekkoset on kyllä ihania. Hempeilyvärit sopii näihin niin hyvin.

    VastaaPoista

Jätä jälki, kirjoita kommentti, paljasta, että piipahdit! :)