perjantai 26. helmikuuta 2016

Pandasisko


Vuonna 2013 osallistuin hyväntekeväisyyskampanjaan, jossa ompelimme pehmoleluja Lastenklinikan lapsille (osastolle 12). Eräs ompelemistani pehmoleluista oli Sydämellinen Panda (joka löytyy tästä postauksesta: *klik*). Panda pääsi ilahduttamaan pientä Neela-tyttöä ja on kulkenut hänen mukanaan jo pitkän aikaa ja monilla sairaalareissuilla. Vähän aikaa sitten sain kuitenkin surullisen viestin: Panda oli hävinnyt! Lupasin - totta kai - tehdä Neelalle uuden Pandan.



Äidin kanssa kävimme pohdintaa; yrittääkö kopioida vanha Panda vai tehdäkö suosiolla ihan erilainen. Päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon (eihän kopio ole ikinä ihan sama juttu). Niinpä Pandalle syntyikin tämä Pandasisko. (Yksi sisko on muuten jo syntynyt aiemmin. Sekin matkasi hyväntekeväisyyskampanjan tiimoilta sairaalaan, mutta en tiedä, ketä se on päässyt ilahduttamaan.)






Pandasisko on tehty samalla kaavalla kuin alkuperäinen Pandakin. Vartalon väri vain vaihtui turkoosista pinkkiin ja sydän pehmeäksi veloursydämeksi. Applikointi oli aika jännää, kun en ole sitä tehnyt ikuisuuksiin! Mutta onnistuihan se ihan hyvin kuitenkin.





Pandasisko on veikkansa tavoin täytetty pehmeällä pallokuituvanulla. Tämä on siis suloisen pehmeä rutisteltava. Toivottavasti tämä edes jotenkin kelpaa korvaamaan alkuperäisen Pandan ja tuo iloa ja turvaa Neelalle nyt ja pitkälle tulevaisuuteen.


Muoks. 4.3.2016

Pandasisko on päässyt perille. Sain tällaiset kuvat viestinä (ja luvan käyttää niitä blogissa). Uusi Pandasisko tuntuu kelpaavan kainaloon oikein hyvin. <3




torstai 25. helmikuuta 2016

Lumoava minttu


Hommahuoneen blogissa on kiva värihaaste, joka kestää koko vuoden. Helmikuun väreinä ovat pastellivärit. Jokin aika sitten en olisi voinut sietää pastelleja, mutta jotenkin niihin on jo siedättynyt. Minttu onkin jo ihan yksi lemppareistani.





Joskus Kangaskauppa Wexleriltä on tarttunut mukaan tuollainen musta pitsikoriste. Se on jo pitkään odottanut pääsyä mekkoon tai tunikaan. Viimein sain toteutettua tämänkin aikomuksen. Leggareihin laitoin toisen lahkeen Räsymattoa (vai Mummolan tuntua? mitä se nyt on..?) ja toisen mustaa trikoota. Tykkään!





Tunikassa (Ottobre 6/2009, Night Owl) on mielestäni pitsisomisteen ansiosta vähän sellaista Lumoan-mekon henkeä. Tunikan helmaan laitoin Karnaluksista ostettua mustaa pitsiä.





Tämä oli ainakin aluksi mieleinen tytöllekin. Voi toki olla, että tämänkin kanssa törmätään siihen, että tässä ei ole pinkkiä, lilaa tai kiiltävää... No, sitten pitää varmaan ottaa strassit käyttöön, ja pistää pitsin koloihin muutama timu kiiltelemään.
(Anteeksi rakeiset kuvat. Kännykällä, jonka salama ei toimi, ei oikein sisällä parempaan pysty...)

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

"Paras mekko ikinä!"


Pari viikkoa sitten nappasin äitipisteet kotiin! Ompelin tytölle Vimman pinkistä Letti-kankaasta mekon! Tämä oli juuri se kangas, josta tyttö vannotti minua ompelemaan heti, kun kangas vain kotiin tulee.





Ja kyllähän siitä tuli aika ihana! Kaavana tässä on Ottobren Peplum-tunika (1/2015), mutta pidensin vain helmaa aika reilusti. Tykkään tästä kaavasta tosi paljon!





Takakappaleeksi laitoin Käpysen pinkkiä trikoota. Takakappaleen olat on laskettu, joten ne näkyvät pienenä yksityiskohtana etupuolellakin.





Tämä Vimman kangas on ihanaa. Laatu tuntuu mukavan sileältä ja joustavalta. (Paljon paremmalta kuin se ensimmäinen erä, jossa oli luonnonvalkoinen pohja ja musta-harmaat - vai sinertävät? - letit.) Onhan tämä pinkki vähän överi omaan makuun, mutta neiti tykkää! Vai miltä vaikuttaa...?




"Kiitos äiti! Tää on ihanaihanaihana! Paras mekko ikinä!" Tätä ylitsepursuavaa hehkutusta seurasi vielä paljon pusuja, haleja ja pyörähtelyä. Nyt taisi äiti onnistua!



sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Lettejä ja lappuja Sylva-huutikseen


Maanantaina 15.2. vietetään kansainvälistä lasten syövän päivää. Ompeluryhmämme järjestää taas perinteisen hyväntekeväisyyshuutokaupan Sylva Ry:n hyväksi. Huutis pidetään maanantaina Facebookin Sylva huutokauppa 15.2. -ryhmässä. Liity ihmeessä mukaan! Siellä on huudettavana kaikenlaisia käsintehtyjä ihanuuksia.

Omana panoksenani huutikseen on tällä kertaa kaksi juttua. Ensimmäinen niistä on tämä lasten vaatesetti, jossa on paita ja leggarit. Setti on noin kokoa 104. Pirpanankin sain lahjottua sovituskuviin, jotta näkee vähän, miltä nämä näyttävät päällä.
(Kuvan asusteet ja lapsi eivät kuulu huutohintaan. :D )





Tässä vielä tasokuva koko setistä.




Paita on tehty Ottobren (1/2015) Smart Guitars -kaavalla. Kokona tosiaan tuo 104.



Paita on hieman laatikkomallinen. Sen etukappale on ihanaa Vimman Letit-kangasta (musta-valkoista). (Vimmalta on saatu lupa kankaan käyttöön.) Pääntie on käännetty framilonin kanssa.




Hihat ja takakappale ovat mustaa trikoota.




Settiin tein lisäksi nämä leggarit. Ne on tehty Ottobren (4/2012) Hopsis-kaavalla koossa 110, mutta ne ovat sen verran kapeaa mallia, että ne vastaavat paljon paremmin kokoa 104 (ja sekin melko nafti). Päämateriaali on tummanharmaa meleerattu trikoo.




Jujuna näissä leggareissa on sisäpohkeissa (vain etupuolella) oleva tekonahkainen, musta koriste. Se tuo kivasti ilmettä perusleggareihin.


Toisena kohteena minulla on huutiksessa virkatut kestovanulaput.




Lapuissa on käytetty lankoja, jotka ovat puuvillaa tai bambua ja puuvillaa.




Lappuset voi pestä pesukoneessa pesupussissa 40/60 asteessa. Näitä voisi kai sanoa arjen luksukseksi?

Tulehan mukaan huutokauppaan!





tiistai 9. helmikuuta 2016

Vanhat Letit alta pois


Satuinpa olemaan juuri sopivasti koneen äärellä, kun Vimmalle tuli viime viikolla myyntiin lisää Letti-kangasta. Onnistuin tilaamaan musta-valkoista ja pinkki-puna-valkoista Lettiä. <3
Vanhasta Letistä olen joskus aiemmin tehnyt itselleni hihattoman tunikan. Sen seuraksi tein Lillestoffin farkkujerseystä leggarit. Nyt ajattelin, että raaskin tuhota vanhat letit alta pois, kun uusia on kerran tulossa. Päätin siis tehdä Pirpanalle "samistelusetin".



Kysyin neidiltä etukäteen hyväksynnän. "Haluatko tästä tunikan ja tästä leggarit? Äidilläkin on samanlaiset." "Joo! Haluan!!" huokaisi tyttö ihastuksissaan.

Niinpä sitten yön tunteina toteutin idean. Aamulla neiti tykkäsikin vaatteistaan, ja oltiinpa ne päällä tyttöjen reissussa katsomassa Disney on Icekin. Sovituskuvaakin yritin saada, mutta ei.... Ei kuulkaa onnistu enää millään! Pirpana kuitenkin lupasi, että kun pinkit letit tulevat, saan ottaa niistä tehdystä mekosta (juu, siitä on tilattu mekko) sovituskuvan... JOS lupaan ommella sen HETI, kun se kangas tulee. Aika tiukkoja vaatimuksia alkaa olla.



Tämän parempia kuvia ei nyt siis ole tarjota, mutta tunika oli oikein sopiva. Leggaritkin ovat hyvät, tosin tarkoituksella vähän liian pitkät. Niiden kanssa vain törmättiin maanantaiaamuna erääseen ongelmaan: Ne eivät ole pinkit, eivätkä lilat, eivätkä edes kiiltävät... Huoh...


Blogger on muuten ilmeisesti loukkaantunut pitkästä bloggaustauosta / blogin väliaikaisesta sulkemisesta. Postaukset eivät tunnu päivittyvän lukijoiden syötteeseen / sivupalkkeihin. Tosi harmi. Asetukset ovat kuitenkin ihan oikein julkisina jne.... Mistä lie ongelma sitten johtuukaan ja millähän se korjaantuisi...?



perjantai 5. helmikuuta 2016

NuppuNeulaa kirpparilla


Pieni askel yhteiskunnalle, mutta suuri minulle: Vein ekaa kertaa kirpparille myytäväksi itse ompelemiani vaatteita! Nyt pureskelen kynsiäni, mahtavatko ne mennä kaupaksi, vai saanko kantaa kaikki aarteeni takaisin kotiin. Aika jännää!



Tänään aukeaa Lahdessa uusi lastenvaatekirppis Vadelmatarha Saimaankadun ja Aleksanterinkadun kulmassa. Siellä nämä nyt odottavat uusia omistajia. Näillä minun paikoillani ehdottomasti suurin osa vaatteista on minun ompelemiani, mutta löytyy sieltä aika monta miikkariakin yms.

Kesällä kävin ompelemiani vaatteita jo läpi. Silloin nappasin muistoiksi talteen rakkaimmat vaatekappaleet. Niistäkin taisi kertyä lähes äitiyspakkauslaatikollinen. :D
Nämä kaikki omatekemät jäivät kuitenkin myytäväksi! (Ja jos tarkkoja ollaan, niin tuolla taitaa olla kyllä muutamia vaatteita, jotka ovat peräisin ompeluystäviltä. )




On siis joskus tullut ommeltuakin! Suurin osa näistä vaatteista on luultavasti kokoa 80-86-92-98, mutta joukossa on myös joitakin pienempiä ja isompia. Aika ihanan värikäs kokoelma, eikö totta?



Tässä vielä erikseen unisex / poikien vaatteet... ^




... ja tässä tyttöjen vaatteet. Kuvasta puuttuvat vielä esimerkiksi puuvillaiset kesämekot ja lippikset, jotka jäävät odottelemaan keväisempää/kesäisempää ajankohtaa. 

Näiden kuvien äärellä on muuten  kiva fiilistellä, mitä kaikkea onkaan tullut tehtyä.

Nyt vaan jännätään ja toivotaan, että kirpparille eksyy ihmisiä, jotka arvostavat käsityötä. :)

Mukavaa viikonloppua kaikille! Minä aion viikonloppuna laskea mäkeä ja ommella! Mitä teillä on ohjelmassa?



keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Kurkistus tekemisiin


Blogi on ollut pitkään ihan kuollut ja kuopattu. En vieläkään ole aivan vakuuttunut siitä, että jatkaisin päivittämistä, mutta katsotaan nyt... Aika ei millään meinaa riittää kaikkeen. Mutta kiva, jos siellä on vielä joku linjoilla. :)
Instagramissa kannattaa liittyä @nuppuneula -seuraajaksi. Sinne laittelen suht ahkerasti kuvia ompeluista, virkkauksista, neulomuksista, leipomuksista ja vähän muuten vaan elämästäkin. Tässä pieni kurkkaus Insta-kuviin.



Koukulta ja puikoilta on pudonnut lähiaikoina mm. tällaisia juttuja. Petroolin värinen pääkallohuivi lähti ompelukaverille, joka aina välillä muistaa minuakin kivoilla jutuilla. Valopalloja innostuin virkkailemaan joulun tienoilla, kun "kaikki muutkin" niitä tekivät. Samaisesta ryhmästä bongasin myös tuon popparipipon (Urban Jungle beanie), jonka virkkasin Pirpanalle nimpparilahjaksi eräänä luentolauantaina. Olenpa nyt myös neulonut elämäni ensimmäiset kirjoneulesukat!



Ompelurintamalla on ollut melko hiljaista, mutta aina silloin tällöin tulee surautettua jotain pientä. Lapsille olen tehnyt mm. nämä digiprinttipaidat. Silityskalvosta tehdyn silityskuvan sai hienosti hyödynnettyä kahteen eri paitaan. Kovilla pakkasilla sain myös viimein tehtyä Pirpanalle merinovillahaalarin ja kypärämyssyn. Kankaat odottivatkin ompelua melkein kaksi vuotta!




Leipomisten kanssa täällä puhaltavatkin uudet tuulet. Nyt oikeastaan kaikki leipomukset tulee tehtyä gluteenittomina. Jouluksi tein siis jo ekaa kertaa mm. gluteenittomia karjalanpiirakoita ja joulupipareita. Lasten synttäreiden kakutkin tehtiin gluteenittomina. Pirpana toivoi kakkua, jossa on valkoisella pohjalla pinkkejä ja liloja kukkia ja perhosia. Ja kiiltävää piti tietysti olla myös. Jässikkä sai taas toiveensa mukaan vihreän Ninjago-kakun.




Lokakuussa ompeluryhmämme järjesti perinteiseen tapaan myös Roosa nauha -huutokaupan. Tälläkin kertaa saimme kerättyä aivan huikean potin! Omana panoksenani huutikseen olivat nämä tuotteet.

Pian saattaa muuten olla luvassa hyväntekeväisyyshuutokauppa Sylva ry:n hyväksi. Toivottavasti aika antaa myöden, että saisin sinnekin edes jotain tehtyä.

Kiva, jos kävin kurkkaamassa! Mukavaa talven jatkoa!